himassa.net
26kesä/180

Penthousesta pahvilaatikkoon

Heräsin tunkkaisen ilman kyllästämään ylimmän kerroksen taiteilijaresidenssin aamuun ja katselin ulos huurtuneen yksikerroslasin läpi sateenjälkeistä Niederbaumstrassea. Naapurin Amelie asteli juuri ulos pienen Spot-nimisen koiransa perässä omasta rappukäytävästään. Ilma näytti lämpimältä. Pyyhin kädellä lasia nähdäkseni, oliko vastapäisen kahvilan pitäjä kantanut jo mainostaulunsa ulos. Kyllä oli. Siristin silmiäni nähdäkseni mitä taulussa luki. Siinä luvattiin houkuttelevasti makkarabrunssia hapankaalin kera. Tai näin ainakin kuvittelin, koska en nähnyt tekstiä. Enkä osaa saksaa. Kesken housuinpukemisen muistin kipeän yksityiskohdan koskien kyseistä tointa. Olin nimittäin vasta edellisenä päivänä tilannut puuttuvien housuparieni sijaan uudet, mutta ne eivät olleet vielä tulleet. Saksassa ne saatetaan tuoda ovelle. En ollut aivan varma, koska ne olivat vielä matkalla. Ehkä. Suoritin housuinpukemisliikkeen loppuun ja astelin vaivalloisesti ulko-ovea kohden. Olin satuttanut nilkkani edellisiltana, harmillisesti. Pöydältä kahmaisemani lompakko läiskähti lattialle. En onnistunut sijoittamaan sitä taskuun, joka oli kiinni vielä tilauksessa olevissa housuissani. Tai eiväthän ne vielä minun olleet, koska lunastamiseen vaadittavat rahat olisivat olleet äskettäin lattialle läsähtäneessä lompakossani, jos olisin saanut jo palkkani. Mitä en tulisi hetkeen saamaan, koska olin taiteilija, eli työtön. Harmitti.

Avaimet lompakkotapahtumaa mukaillen pudotettuani astuin rappukäytävään. Vastaan tulvahti, jos mahdollista, vieläkin sakeampi ja kosteampi henkäys homeista ilmaa. Mielestäni se taisteli jossain määrin fysiikan lakeja vastaan, koska ilmamassamäärältään suurempi porraskäytävä olisi painovoimaisen ilmastoinnin ansiosta kuulunut purkautua, ilmeisesti – ihan oikeaan suuntaan itseasiassa. En ole koskaan ollut fysiikassa kovin hyvä. Enkä fyysisesti. Nilkkaa vihlaisi jälleen ja olin notkahtaa polvilleni, jollen olisi saanut rappusten kaiteesta kiinni. Könysin hiljalleen alas toiseen kerrokseen, jossa Horst oli jälleen sammunut ulko-ovensa eteen pidellen kiinni lukkoon työntämästään kotiavaimesta. Asento näytti kivuliaalta. En siltikään tohtinut häiritä uniaan, joten jatkoin matkaani alas ensimmäiseen kerrokseen. Kipu nilkassa alkoi olla väsyttävä. Jouduin pitämään taukoja päästäkseni suhteettoman pitkän aulaosuuden ulko-ovelle. Avasin ulko-oven varovasti, koska kirkas auringonpaiste koski silmiini. Ikkunasta arvioimani lämmin ilma osoittautui viileäksi syyssääksi. Menin pihalla olevaan pahvilaatikkoon.

10loka/170

Monkey Drop live @ Bar Soho 2012

Filed under: Yleinen No Comments
9loka/170

Monkey Drop – Huumehelvetti extended

Live @ Moon river, Porvoo 26.8.2017

Filed under: Yleinen No Comments
9loka/171

Monkey Drop @ Moon River, Porvoo

Filed under: Yleinen 1 Comment
4elo/16Off

Skip Zone

Skip Zone is a 6 piece Folk Rock band from Helsinki Finland with strong influences from Alt.Country and 60's/70's cosmic americana.
Maria Pääkkönen - Vocals and harmonica
Pyry Suomala - Vocals and guitar
Aaro Syrjänen - Vocals and guitar
Mikko Aspelin - Electric Piano, Organ and Synthesizers
Teemu Vainio - Electric and Upright Bass
Mikael Tiittanen - Drums, percussion and other objects

Filed under: Muut, Yleinen Comments Off
6heinä/16Off

Grazy Mama & the Sidekicks

Grazy Mama sivupotkuineen on kokkaillut taas uutta musiikkia. Kappaleesta Heikoin demoni kertoo yhtyeen Facebook-sivu:

Kappale joka syntyi jälleen yllättäen vahingossa kitaristimme synkeässä luolassa ja johon sattui yks kaks yllättäen löytymään myös valmis lyriikka laulajamme pohjattoman laululaukun uumenista. Kappale ei ehkä äkkiseltään kuulosta "tavanomaiselta" Grazy Mamalta, mutta toisaalta mikä kappale ikinä kuulostaisikaan tavanomaiselta Grazy Mamalta? Kontrasti on hyvä asia, kunhan ei mennä liian pitkälle. Nyt ei kaiketi menty vielä liian pitkälle. Olkaa hyvä ja kuunnelkaa rohkeasti.

Piano/urut Leka Taipale
Vierailevana soolokitaristina Jukka-Pekka Berg

Filed under: Uutiset, Videot Comments Off
25marras/15Off

Loma Facebookista.

Nyt se ajatus kypsyi hieman siihen suuntaan, että voisi hetken huilahtaa tuosta somen jättiläisestä. Kauheastihan kyseinen hengailumesta vie aikaa ja keskittymistä vähän kaikenlaiselta tekemiseltä. Ja sen viihdearvokin on enää muisto entisestään. Katsotaan nyt, kauanko sieltä kykenee olemaan poissa. Whatsappi ja perinteiset metodit kyllä tavoittaa, jos tavattoman paljon tekee mieli yhteydenottoihin. Palaillaan!

Join the Forum discussion on this post

Filed under: Muut, Yleinen Comments Off
2kesä/15Off

Bang Bang

Filed under: Yleinen Comments Off
28huhti/15Off

Vihaan parkkeeraamista.

En siksi, että se teknisenä suorituksena olisi jotenkin ylitsepääsemätön tai hankala. Autossani on parkkitutkat ja rensselit, sekä olen asunut kymmenisen vuotta asunnossa, jonka edustalla taskuun parkkeeraaminen ja muu ratin pyörittely tuli hyvin tutuksi ja niin edespäin. Mutta kun en vain osaa ostaa oikeaa lippua, asettaa parkkikiekkoa oikeaan aikaan, ostaa ylipäätään sitä lippua ja mitä kaikkea ajattelematonta sitä nyt tapahtuukaan. Ja kautta Thorin, minähän asun Porvoossa, josta siitä rangaistaan aina ja välittömästi. Soittajamies kun olen näin sivutoimisena, niin kerran ravintola Seireenin pihalla peruutin peräkärryn ruutuun ja veimme yhden kaiuttimen sisään, niin sillä aikaa ninjat olivat käyneet ja liputtaneet puolustuskyvyttömän silloisen ooppelinritsani. Tuuli suhisi lähipuissa, heinäpallot pomppivat ohitsemme, ketään ei enää ollut missään. Olimme varmasti maksimissaan minuutin sisällä. Mitä tapahtuu, ajattelin. En tiennyt, että se oli vain alkusoittoa monivuotiselle pitkälle, ja tuskaiselle piinalle, nimeltään Porvoon eri innokas parkkivalvonta.

Tänään kamelinselkä taittui. Ymmärsin viimeinkin sen mekanismin, jolla kansanmurhia tapahtuu. Se on kuin perhosen siivenräpsäisy maapallon toispuoliselle hirmumyrskylle. Se on kun oman elämänsä riverdance-juoppo askeltaa yksiasentoisine polvineen hieman innokkaammin aamuvaltsuun ostamaan pelastuskapseleita kaljahyllystä, ja saatana Nepalissa on kymmenentuhatta kuollutta ja kaikki rakennukset maan tasalla. Mount Everestin kiipeilijöillä menee lunta kauluksesta sisään ja niin edespäin. Kauhea tragedia (ihan oikeasti on, lahjoitin katastrofirahastoonkin). Pysäköin nimittäin Porvoon rihkamakadulle ja ostin parkkilipun viereiseltä parkkipaikalta, kävin ystävän kanssa kahvilla ja kaikki oli kivaa. Mutta sain sakon. En nimittäin ollut tullut edes ajatelleeksi, että kaupungin sisällä voi olla yksityisiä parkkipaikkoja, joissa on eri parkkiliput. sakkoNo ei kai siinä mitään sitten. Pienen kaupungin asukki, jonka kylässä kulkee viisi bussilinjaa, ei voi ymmärtää ison maailman ja kaikenmaailman Hessain juttuja. Mutta nythän olin maksanut turhaan tälle parkkifirmalle sen paikan, jota en käyttänyt, joten kirjoitin ystävällismielisen palautteen. Tämä olkoon henkilökohtainen kansanmurhani, suuri raivonpurkaus, näppäimistön kalkuttelu, jonka vaikutusta tulevien parkkisakkojeni määrään on helppo arvioida nollaksi. Koska olen kironnut itseni.

Tiedän tästä lähtien kulkea kaupunkiini niillä jollain bussilinjoista, ilmeisesti kakkosella, kuin kuka tahansa meistä (tarpeeton Mustanaamio-viittaus), koska en voi mennä enää autolla kaupungille asioille. Tulen saamaan parkkisakon, jos menen. Hyötypuolena voin poiketa asioidessa kaljalla, yhdellä lempiharrastuksistani.

Tällä kertaa täältä taas tähän. Olen vuoden sisään maksanut jollain kolmellasadalla eurolla parkkisakkoja. On pakko lopettaa.

rekkula

13joulu/14Off

Siitä tipattomasta

Täytyyhän se nyt ihan rehdisti myöntää, että en minä sitä jaksanut. Ehkä osaltaan se on jo vanha juttu, sehän tuli viime vuonna kärsittyä. Toisaalta viime vuonna oli enemmän muuta tekemistä. Tänä vuonna ei ollut mitään. Sen sijaan käväisin viikon verran Espanjassa juomassa viinaa. Hyvinkin rattoisaa touhua. Lämpöä sen verran että hupparilla pärjäsi illat. Kiva. "Oman" baarinkin perustin aurinkorannalle. Siellä ei myydä mitään, nada. Jos kysyt caipiroskaa, ei ole. Ei ole edes olutta, painukaa vittuun. Se oli ihan hauskaa. Jossain vaiheessa mut revittiin sen tiskin yli, kun ei vittuilulle tullut loppua. Uskoisin olevani hyvä baarimikko. En myisi mitään.lennart marbella

Koulukin on taas jatkunut ja veneitä on lastattu. Tänään oli kehityspäivä. Saunakin siellä olis ollut tarjolla, mutta en minä sellaisiin, kun ei voi kaljaakaan juua. Aamulla kuitenkin taas veneitä lastaamaan. Ikuinen hamsterinpyörä, laakeriton akseli vikisee ja juoppo puuskuttaa. Talvirenkaat saan alle maanantaina, silloin on parempi saatana olla lunta.

Filed under: Yleinen Comments Off