Himassa.net
10.10.2011 Category :Uutiset| Yleinen 0
Oli vissiin mennyt jossain päivityksessä rikki meikän WordPressi, niin päätin sitten lanata kaiken ja asentaa uusiksi. Mutta ei se mitn, kasaillaan taas hiljaksiin uutta tyhmää läppää.
Lennun syventävät miksausoppikoulut.
Joku harmitteli taannoin, että kun lähtee jonkun sukkelan humppatykin kanssa hinkuttamaan paikalliselle seuraintalolle, niin monitorisoundia on vaikeaa ja ikävää tehdä, kun ei ole erillistä salimiksaajaa, saatika ihan dedikoitua monitorihahmoa. Moni ei tule edes ajatelleeksi, että sen kasakkalauman mikserin voisi viritellä niin, että sen miksaamoa hipeltävän basistin ei välttämättä tarvii edes käydä siellä salin puolella laulusoundia hieroessaan, muuta kuin toteamassa, että basso tulee lujaa. Siis toisin sanoen, moni ei lue niitä käyttöohjeita, koska “kyllähän sieltä nyt ääni tulee”.
Yksi varmaan yleisin semmonen peruskone bändeillä on Allen&Heathin Mixwizard, ei älykallis, mutta hintaisekseen oikeinkin soiva peli. Sille referoin pienen oppaan tarkkailla omaa soundia lavalta käsin ilman pelkoa, että mitähän sinne ulos nyt oikeen menee. Erittäin simppelisti. Eli kun tässä ei nyt taidetta tehdä, niin sen laulusoundin voi vaikka virkkailla monitorista kytkemällä monitorilähdön tulemaan kanava-EQ:n JÄLKEEN. Tehdasasetuksena se on ennen inserttipistettä ja ekvalisointia.
a) mikseri pitää avata. Takakansi on kiinni kolmella torx10 ja neljällä ristipääruuvilla. Alta paljastuu kanavakohtaiset jumpperoinnit.
b) vaihda AUX jumpperin paikkaa pisteestä PR (pre) pisteeseen PO (post). Tällöin Pre Aux, eli ennen kanavaliukua ulostuva aux-signaali ulostuu vasta kanavaekvalisaattorin jälkeen. Tällöin monitoriin tulee sama soundi (periaatteessa) kuin mitä ‘saliin’ menee.
c) toinen asia: kun niitä monitoreja on vaan kaksi, kuitenkin, aina, niin kokomiksauksen apulähdön AB voi samalla kytkeä lähtemään ennen masterlohkon L/R -liukuja. Näin saa bändille sidefillit tai oman ‘salimiksauksen’, joka on siis sama kun sille örvelöyleisölle menee, riippumatta sen saliäänen volumetasosta.
d) Muista merkata aina selvästi tekemäsi muutokset. Niitä EI muista IKINÄ ulkoa.
Syy, miksi jätin kanavat 13-16 kytkemättä pre aux post eq, on se, että jos jossain tarvii jollain instrumentilla kompuraa, se menee modauksessa myöskin sinne monitoriin (sekä insert&EQ menee), ja sitten kiertää. Välttääkseni tämän, jätän kompromissivaihtoehdon olla eekuttamatta sitä kyseistä monitorilähtöä, kanavaeekulla. Jollain muullahan sen voi tehdä, mutta semmoista ei ikinä ole mukana.
Luupissa
Mulla on kitaran polkusinlaudassa pari luupperidelayta, niin olihan se pakko testata, mitä jumitusta sais aikaan. Tämän nimi on Lupissapainajainen. Myöhemmin vähäpanoroitu ja lisätty lopukedelay. Niinno vähän kaikua. Mutta soitto ykkösellä sisään, meillä ei hierota.
Audio clip: Adobe Flash Player (version 9 or above) is required to play this audio clip. Download the latest version here. You also need to have JavaScript enabled in your browser.
Sonja O. kävi Saluunassa.
Melaa Mekkoon Maaliskuussa -kiertueen matskua. Rankkaa hommaa :)
Lastenlaulu (Nypykät)
Sonja O:n yks suosikkicovereista. Kesä, on ikävä.
Kesäfiilistelyä.
14.11.2010 Category :Uutiset 1
Onko kukaan miettinyt, mitä porvoolaismuusikot voisivat tehdä, silloin kun ovat vapaalla, kuumana kesäpäivänä? Jouni Susi on, ja siksi tämä onkin niin riemastuttavaa, ne menee terasseille elämöimään! Soittimiensa ja lauluinensa kera toki. Kiitos Petri “pehtoori” Pärssiselle AV-tuotannosta:
Jalostajat ep.3, Kuparikaton Kummitus.
30.6.2010 Category :Tyhmät| Videot 0
Yön pimeydessä vaanii odottamaton vaara.
Yövuoron pikkunovelli Jari.
Jari istui sohvalla likaisissa kalsareissaan seuraten tracktor pullingia väpättäväruutuisesta matkatelkkaristaan. Edellinen lähtö oli ollut huono ja olut oli loppu. Vetoakseli katkesi, eikä lähdön suosikki Rallin Veltto päässyt edes raviin. Saati viiteenkymmeneen metriin. Oluen loppumiseen tällä ei ollut vaikutusta, koska tämä oli tapahtunut jo edellispäivänä grillikatoksella. Ritva oli taas valittanut Jarin ei alunperin niin hiekanvärisistä farkkushortseista ja pattipolvista. Tämä oli tyypillistä, kun oltiin koko päivä oltu pihalla ilman hattua alkoholin kera. Ritva oli sellainen, umpeenkasvanut perunan kukka, kuten Jarilla oli tapana avovaimoaan hellitellä. Jari möyhensi ja antoi ilmaa sisäreisiin liimaantuneille kiveksilleen ja haisteli sormiaan. Taunus oli kyllä hyvä auto, Jari pohti. Ja tänä vuonna voisi mennä Pori-Jazzeihin.
Ovikellon iloinen pirinä repi purppuranvärisiä riekaleita Jarin krapulaisista tärykalvoista. Pera oli tulossa kylään katsomaan jotain futispeliä. Peralla oli olutta, tiesi Jari, ja kova tahto nähdä illan peli. Peran vaimo Marjatta imeytyi aina kiinni sohvaan Emmerdalen aikaan. Pera oli joskus jopa kähminyt Marjattaa sohvan alta tunnustellakseen, kasvoiko tälle juuret kyseisen pyhän toimituksen ajaksi. Ei kasvanut, mutta Pera mursi sormensa sen jäätyä tukipuiden väliin. Marjatta oli ponkaissut kuin gaselli sohvalta Peran peukalon painalluksesta ja laskeutunut suoraan peukalon selkään. – Hyvin suuri gaselli siis.
Ilta sai loppujenlopuksi hyvin häiritsevän ja irvokkaan käänteen.