Aikonaan “opiskellessani” opin hyvin nopeasti, että kiinnittämättä huomiota raportoitavan asian sisältöön, sen saa hyväksytettyä keskittymällä raportin ulkonäköön. Tästä kehitin itselleni sloganin “aina muoto ennen sisältöä”, jota olen “menestyksekkäästi” noudattanut näihin päiviin asti.
Esimerkiksi Powerpointia luodessa on tärkeää keskittyä miellyttäviin väreihin (ei räikeitä, eikä pastellia, mutta silmälle ystävällisiä), erilaisten tekstilaatikoiden välyksiin (ne ei vaan saa olla kiinni toisissaan, vaan niiden pitää hengittää. Mutta ei niin paljon että tuntuu kuin ne katselisivat harottavin silmin. Liian kaukana toisistaan olevat elementit ovat jopa tavallaan perverssejä, siinä kun Powerpointin ylipäätään pitäisi olla hellää, mutta määrätietoista kummankin hyväksymää seksiä.) Myös fonttikoko on tärkeä. Jos sitä sinun niin tärkeää “asiaasi” on kymmeniä sanoja, tilputa ne useammalle slaidille, fonttikoon minimi on ehdoton 12px. Myös tekstilaatikoiden reunojen paksuus on tärkeää. Jos asia on jämäkkää johonkin kaivostoimintaan liittyvää, tulee myös reunaviivojen olla jämäköitä. Ainakin 3px. Jos myydään käsirasvoja, niin silloin ei ole niin väliä. Silloin myös pastellivärit käy ihan all right.
Powerpoint täydellisine symmetrisyyksineen kruunataan viimeisellä slaidilla aina jollain tylsällä firman logolla. Aivan yhtä hyvin esityksen voi kruunata tekemällä Powerpointilla omanlaisensa animaation, siihen kun kyseisessä taideohjelmistossa löytyy upeat työkalut. Itse tein tällaisen pyöräilevän herrasmiehen nimeltään Mr. Assmister. Jos ihmettelette, miksi kyseinen animaatio on kuvattu kännykällä näyttöpäätteestä, niin sen kun ihmettelette. Niin ihmettelen minäkin ´_’
Hyviä Powerpoint-hetkiä kaikille. Seuraavassa osassa opettelemme sommittelemaan kuvia kaksikymmentäsivuiseen Word-tiedostoon.
.